4. SOVITUT TIEDONLÄHTEET

Lähdettäessä rakentamaan bibliografista viitettä, tulee kaikki siihen tulevat tiedot ottaa oikeista lähteistä, oikeasta kohtaa julkaisua. Kirjojen ja muiden perinteisten julkaisujen kohdalla on olemassa sovitut tiedonlähteet nimiösivusta alkaen, sähköisten julkaisujen kohdalla tilanne on toisenlainen - ei kuitenkaan mahdoton.

Tärkein tiedonlähde bibliografista viittausta tehtäessä on itse nimeke, johon viittaus kohdistuu. Viittauksen tunnistetietojen sisältö saadaan joko varsinaisesta elektronisesta dokumentista tai sitä täydentävästä dokumentaatiosta. Tiedot, joita ei löydy viittauksen kohteena olevasta nimekkeestä eivät ole viitteessä pakollisia.

On erittäin tärkeää, että viittauksessa käytetyt tiedot viittaavat aina siihen nimenomaiseen kopioon ja versioon, jota on käytetty lähteenä. Useat verkossa olevat dokumentit ovat jatkuvan kehityksen kohteena, joten niiden sisältö saattaa muuttua jopa päivittäin. Disketti- ja CD-ROM-julkaisuistakin saattaa olla markkinoilla samanaikaisesti useita versioita, jopa laitoksia.

Nimekkeen sisällä pääasiallinen tiedonlähde viittausta tehtäessä on nimiöruutu tai sen vastine. Nimiöruudulla tarkoitetaan sellaista näyttöä, josta ilmenee esimerkiksi tekijä- ja nimeketiedot, versiotiedot tai päiväys jne. Mikäli varsinaista nimiöruutua ei ole ollenkaan kyseisessä nimekkeessä, voidaan tunnistetietojen tiedot kerätä vaihtoehtoisista lähteistä, kuten nimekettä täydentävästä dokumentaatiosta tai mahdollisesta pakkauksesta. Elektroninen dokumentti on usein luonteeltaan epälineaarinen, tästä johtuen viitteessä tarvittavia tietoja voi joutua etsimään - niitä kun ei välttämättä ole koottu tietylle 'nimiöruudulle'. Käytettäessä CD-ROMia lähteenä, voi tietoja löytyä paitsi pakkauksesta myös itse ohjelmistosta ja sisällöstä. Mikäli CD-ROMilla on ISBN, löytyy se useimmiten pakkaukseen tai levyyn painettuna.


Seuraava luku: 5. Bibliografisten tietojen jäsentäminen tunnistetietoihin - edellinen luku: 3. Käsitteiden määrittelyä
- Sisällysluettelo -