Diplomityön suoritusohjeet työnantajalle
Tampereen teknillinen yliopisto, Pori
Tietotekniikka
Hannu Jaakkola
Sisällysluettelo
1. Johdanto
2. Tietotekniikan DI-koulutus
Porissa
3. Diplomityö
4. Diplomityöprojektin
toteuttaminen
5. Diplomityön valmistuminen
6. Työn rahoitus ja työsuhde
7. Yhteystiedot ja tiedustelut
1. Johdanto
Diplomityö on DI-opintoihin kuuluva tutkimustyö, joka useimmiten
tehdään toimeksiannon perusteella yritykseen. Diplomityöhön
sitoutuu tällöin kolme eri osapuolta:
-
dipomityön tekijä,
-
yliopisto ja
-
toimeksiantajayritys.
Diplomityön tekijän kannalta työ on projekti, jolla
on aikataulun sisältävä projektisuunnitelma. Yliopiston
näkökulmasta diplomityö on opinnäyte, jota yliopisto
tarkastelee ensisijaisesti tiukkojen muotovaatimusten mukaisena (tieteellisenä)
tutkielmana.
Toimeksiantajan kannalta diplomityö on kehittämishanke,
jossa yritykselle ajankohtaista ongelmaa pyritään ratkaisemaan
diplomityötä tekevän tutkijan työpanoksella. Kokonaisuutena
kyse on näiden kolmen eri näkökulman yhteensovittamisesta
sekä työn toteuttamisessa että tulosten raportoinnissa.
Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa diplomityön toimeksiantajayritykselle
vastauksia työtä koskeviin kysymyksiin. Työn tekijää
varten yliopistolla on oma ohjeensa, joka sisältää kirjallisen
esityksen laadintaan, asioiden käsittelytapaan sekä tutkimusmetodeihin
liittyviä yksityiskohtia. Ohjetta kehitetään jatkuvasti,
jotta se täyttäisi mahdollisimman hyvin sille asetetut tavoitteet.
Tämän takia kaikkinainen palaute on erittäin tervetullutta
(yhteystiedot alla).
2. Tietotekniikan DI-koulutus
Porissa
TTY:n Porin yksikön DI-tutkintoon johtavan koulutuksen tarjonnan
muodostavat
-
tietotekniikan,
-
tuotantotalouden ja
-
sähkötekniikan (elektroniikkatuotanto)
koulutusohjelmat. TTY:n Porin yksikkö on osa Porin yliopistokeskuksen
toimintaa, jossa TTY:n koulutuksen ohella ovat tarjolla Turun
kauppakorkeakoulun (TuKKK) alainen kauppatieteen maisterin tutkintoon
johtava koulutus (pääaineina laskentatoimi ja tietojärjestelmätiede)
sekä Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan alainen kulttuurituotannon
ja maisemantutkimuksen HuK-koulutus. Perustutkinnon suorittanut opiskelija
voi jatkaa opintojaan Porin tohtorikoulussa em. tieteenalojen jatkotutkintoihin
(tohtori, lisensiaatti) johtavassa koulutuksessa. Tietotekniikan
ja sähkötekniikan koulutukseen otetaan opiskelijaksi (omina ryhminään)
insinööritutkinnon suorittaneita ja ylioppilaita, tuotantotalpouden
koulutukseen ainoastaan insinööritutkinnon suorittaneita ja KTM-koulutukseen
pääsyvaatimuksena on yleinen yliopistokelpoisuus (ylioppilas
tai soveltuva alempi tutkinto). Tutkintokoulutuksen ohella TTY:n
Porin yksikön tarjoaa täydennyskoulutusta, yritysten kehittämispalveluja,
sekä harjoittaa laajaa tutkimustoimintaa.
Tietotekniikan DI-koulutus on aloitettu Porissa vuonna 1987.
Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia tietotekniikan
erityisosaamista vaativissa kehitystehtävissä sekä tietotekniikkaa
soveltavissa työtehtävissä. Tutkinto muodostuu opiskelijan
valinnan ja painotuksen mukaisesti seuraavista ammattiaineista:
-
ohjelmistotekniikka,
-
signaalin- ja kuvankäsittely,
-
tietoliikennetekniikka,
-
multimedia.
Tutkinnon yleisopinnot sisältävät mm. matematiikan,
digitaalitekniikan ja kielten opintoja. Tutkinto on laajuudeltaan 180 ov
(opintoviikkoa).
3. Diplomityö
Diplomityön luonne
Tutkintosääntö: Diplomityö
on opiskelun loppuvaiheessa tehtävä opinnäyte, jolla opiskelija
osoittaa kypsyyttä syventäviin opintoihin liittyvän tehtävän
käsittelyssä. Diplomityön laajuus on 20 opintoviikkoa. Osastoneuvosto
nimeää diplomityölle yhden tai useamman tarkastajan, arvostelee
diplomityön ja päättää sen hyväksymisestä.
Diplomityö toimitetaan tarkastajalle, jonka on annettava lausuntonsa
siitä osastoneuvostolle kahden viikon kuluessa. Diplomityöstä
kirjoitettu tiivistelmä on samalla kirjallinen kypsyysnäyte,
jolla opiskelija osoittaa tutkintoon vaadittavan ensimmäisen kotimaisen
kielen taidon.
Diplomityö on opintojen loppuvaiheessa tehtävä opinnäyte,
jonka tarkoituksena on osoittaa tekijänsä kypsyyttä opiskelijan
tutkinnon tieteenalan perusteiden ja yleisten tutkimusmetodien hallintaan.
Työn aihe valitaan tutkintoon sisältyvän pääaineen
alueelta. Yleiseksi käytännöksi on muodostunut, että
työ käsittelee tekijän suorittamaa käytännön
projektia. Myös siinä tapauksessa, että työ on luonteeltaan
soveltava, on siihen sisällytettävä merkittävän
laaja aihepiirin kirjallisuuteen perustuva "teoreettinen" tarkastelu.
Diplomityö on luonteeltaan tutkimus - ei tekninen raportti
- ja sen esitysmuoto, kielen käyttö sekä yleinen rakenne
ovat tutkimukselle luonteenomaisia [Eroa tutkielman ja teknisen raportin
välillä voidaan luonnehtia seuraavalla tavalla: teknisessä
raportissa esitettyjä väitteitä ei tarvitse perustella eikä
päätöksenteon perustana käytettyjä kirjallisia
lähteitä ole tarvis (yleensä) eritellä; tutkimukselle
luonteenomaista puolestaan on ennelta sovittujen muotojen noudattaminen;
näitä muotoseikkoja käsitellään opiskelijalle
tarkoitetussa diplomityöohjeessa]. Tekniselle raportille tyypillistä
on tiivis esitystapa, joka ei välttämättä täytä
sujuvan kirjallisen esityksen vaatimusta. Sikäli kun työnantajan
ja yliopiston asettamat tavoitteet diplomityöprojektin kirjalliselle
esitykselle eroavat toisistaan, on suotavaa, että kirjallisen työn
osalta tekijälle annettaisiin mahdollisuus työn puitteissa
panostaa tutkielmaluonteen edellyttämään lopputulokseen.
Diplomityön merkitys kypsyyskokeena koostuu seuraavista tekijöistä:
-
kyky hyödyntää olemassa olevia tutkimustuloksia (lähdekirjallisuus,
konferenssijulkaisut, alan ammattilehdet, muualla tehdyt tutkimukset),
-
kyky tuottaa "tieteellistä" tekstiä,
-
kyky käyttää oman tutkimusalan tieteellisiä tutkimusmenetelmiä,
-
kyky jäsennellä tutkittava ongelma ja sen tulokset kirjallisesti
esitettävässä muodossa,
-
kyky erottaa tutkimustulosten esittelyssä oleellinen epäoleellisesta,
-
kyky itsenäisesti viedä läpi mittava tutkimushanke.
Kokonaisuutena kirjallisen työn on oltava tasapainoinen ja jäsennelty
kuvaus tutkimushankkeesta, sen taustoista ja keskeisistä tuloksista.
Edellä mainittujen tekijöiden ohella työn arvosteluun vaikuttavat
aihepiirin vaikeusaste ja työn tekninen toteutus (kieli- ja kirjoitusasu,
rakenne jne.). Työkokonaisuus sisältää sekä tutkimuksen
suorittamisen (diplomityöprojekti) että sen kirjallisen raportoinnin
(diplomityö); tämä kirjallinen lopputuote on pitkälti
työn arvostelun pohjana; myös projektikokonaisuus otetaan huomioon
työn arvosanaa määrättäessä.
Diplomityön kirjallinen
esitys
Useimmiten diplomityö käsittelee tekijän suorittamaa käytännön
projektia. Työ voi olla myös pelkästään kirjallisuuteen
pohjautua. Tutkimuksen aihe voi olla lähtöisin joko teollisuudesta
tai yliopistosta. Myös siinä tapauksessa, että työ
on luonteeltaan soveltava, on siihen sisällytettävä merkittävän
laaja aihepiirin kirjallisuuteen perustuva ``teoreettinen'' tarkastelu.
Diplomityö on luonteeltaan tutkimus - ei tekninen raportti - ja sen
esitysmuoto, kielen käyttö sekä yleinen rakenne ovat tutkimukselle
luonteenomaisia. Mikäli diplomityö kirjallisena raporttina ei
tyydytä yrityksen tarpeita, voi projektin yhteydessä syntyä
tutkielma laajempi tekninen raporttiaineisto. Erillisraportin tuottamiseen
turvaudutaan myös sellaisissa tapauksissa, että julkiseen diplomityöhön
ei haluta sisällyttää työn lopputuloksen kannalta tärkeää,
mutta yrityksen näkökulmasta luottamuksellista aineistoa.
Luottamuksellisuus
Mikäli koko diplomityö on sisällöltään sen
luonteinen, että sen sisältämiä tietoja ei haluta julkiseksi,
voidaan diplomityölle pyytää luottamuksellista käsittelyä;
tällöin toimeksiantaja määrittää työlle
salassapitoajan. Diplomityön tekijä pyytää työn
luottamukselliseksi tarkastusanomuksessaan. Lisäksi toimeksiantajan
valmiista diplomityöstä osastoneuvostolle antamassa arvioinnissa
(tarkastellaan myöhemmin tässä ohjeessa) perustellaan työn
luottamuksellisuuden tarve. Diplomityöstä yliopistolle jää
yksi kaksi kappaletta: toinen Porin tiedekirjastoon ja toinen diplomityötä
ohjaavalle professorille. Luottamukselliseksi määritellystä
diplomityöstä kirjastokappale toimitetaan kirjastoon vasta salassapitoajan
päätyttyä; myös ohjaajan kappale säilytetään
lukitussa tilassa ja työtä ei salassapitoaikana luovuteta ulkopuoliselle.
4. Diplomityöprojektin
toteuttaminen
Aiheen valinta
Yleensä diplomityön aihe tulee teollisuudesta. Aiheen hyväksyttävyydestä
diplomityöksi on keskusteltava laitokselta tutkimusta ohjaavan professorin
kanssa. Teollisuuteen tehtävällä diplomityöllä
on oltava nimetty ohjaaja työtä teettävän yrityksen/laitoksen
puolelta. Diplomityön aihetta valittaessa on kiinnitettävä
huomiota aiheen haasteelisuuteen, siihen liittyvään tutkimukselliseen
mielenkiintoon ja saavutettavissa olevien tulosten uutuusarvoon (uutuusarvo
tässä yhteydessä on ymärrettävä vastakohdaksi
valmiin ratkaisun dokumentoinnille tai kirjallisuuden kopiointityyppiselle
soveltamiselle). Luonteeltaan projekti voi olla tuotekehitysprojekti, järjestelmän
esitutkimus- ja/tai määrittely-projekti, menetelmäkehitysprojekti,
jne. Kestoltaan diplomityöprojekti on yleensä 6-12 kuukautta,
josta yksi kuukausi on syytä varata diplomityön kirjoittamiseen.
Olisi toivottavaa, että diplomityöntekijälle annettaisiin
tänä aikana mahdollisuus päätoimisesti paneutua diplomityön
tekemiseen.
Aikataulu ja ohjaus
Diplomityön tekeminen on projekti, jolle laaditaan suunnitelma ja
aikataulu. Työ on tehtävä yleensä kokopäivätyönä
ja sen laajuus on 6-12i työkuukautta. Työn suunnitelmallinen
ja ripeä eteneminen on yksi arvosteluun vaikuttavista tekijöistä.
Koska diplomityö on kypsyysnäyte, se on pyrittävä tekemään
itsenäisesti. Diplomityön tekoa ohjaa yliopiston puolelta oppiaineen
professori. Toimeksiantajan puolelta työtä ohjaa projektista
vastaava yrityksen edustaja, joka tyypillisesti on tutkielman alan yrityksessä
hyvin hallitseva henkilö (koulutustaustalle ei yliopisto aseta vaatimuksia).
Ohjaavan professorin ensisijainen rooli on huolehtia diplomityön tutkimusluonteen
säilymisestä ja yrityksen ohjaajan tehtävä on huolehtia
yrityksen projektille asettamien tavoitteiden täyttymisestä.
Yrityksen resurssit
diplomityöprojektiin
Diplomityön tekijä tarvitsee työnsä käyntiin saattamiseen
tukea yritykseltä. Projektin molemminpuolisen onnistumisen kannalta
on suotavaa, että toimeksiantaja varaa diplomityöprojektiin omia
asiantuntijaresurssejaan. Ajankäyttö tutkijan keskustelukumpanina
antaa yleensä hyvän tuoton työn etenemisenä. Yrityksen
on syytä varautua työntekijän tarvitsemiin työvälineisiin
sekä aineiston ja tarvikkeiden hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin.
On toivottavaa, että diplomityöntekijää ei rasiteta
varsinaiseen toimeksiantoon kuulumattomilla tehtävillä ja että
projektissa varataan aikaa myös diplomityön kirjoittamiseen.
Sekä toimeksiantajalle että tutkijalle on ajankäytön
ja henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että diplomityö
saatetaan suunnitellulla tavalla päätökseen.
Työn ohjaus ja projektikokoukset
Toimeksiantajan organisaatiossa diplomityö etenee yleensä normaalin
projektinhallinnan muodossa sisältäen työn etenemistä
seuraavia ja tuloksia arvioivia projektikokouksia. Yhteydenpito toimeksiantajan
ja yliopiston välillä vaihtelee diplomityökohtaisesti. Hyväksi
koettu käytäntö on pitää ainakin työn alkuvaiheessa
projektikokous, johon osallistuu myös yliopiston edustaja (diplomityön
käynnistyskokous). Tätä ennen diplomityön tekijä
on keskustellut diplomityön aiheen soveltuvuudesta ja projektin sisällöstä
työtä ohjaavan professorin kanssa. Käynnistyskokouksessa
on syytä olla valmiina projektisuunnitelma aikatauluineen sekä
tulevan diplomityön alustava sisällysluettelo. Yhteydenpidosta
yliopiston ja työnantajan välillä sekä ohjaavan professorin
roolista projektissa sovitaan diplomityökohtaisesti. Työn etenemisen
kannalta on tärkeää noudattaa "jatkuvan dokumentoinnin''
periaatetta eli kirjoittaa työn tulokset niiden syntyessä.
5. Diplomityön valmistuminen
ja arvostelu
Diplomityö muokkautuu projektin kuluessa kohti lopullista muotoaan.
Yleensä ohjaava professori tutustuu diplomityön välivaiheisiin
työstä syntyvän kirjallisen aineiston muodossa. Tämän
vuorovaikutuksen tuloksena syntyy kirjallinen diplomityö, jolle ohjaava
professori antaa työn valmistumisvaiheessa julkaisuluvan. Julkaisuluvan
saanut diplomityö monistetaan ja jätetään sidottuna
tarkastettavaksi ohjaajille. On toivottavaa, että yritys osallistuu
monistus- ja sidontatyön kustannuksiin.
Diplomityö hyväksytään tietotekniikan osaston osastoneuvoston
kokouksessa; hyväksyminen perustuu työstä annettuihin lausuntoihin,
joista toisen laatii ohjaava professori ja toisen yrityksen edustaja.
Lausunnot toimitetaan TTY:n Porin yksikön osastosihteerille vähintään
viikkoa ennen osastoneuvoston kokousta, jossa diplomityön arvostelu
on esillä. Työ arvostellaan asteikolla 1-5; arvosanaehdotuksen
tekee ohjaava professori oman arviointinsa ja yritykseltä työstä
saadun lausunnon pohjalta; yrityksen lausunnossa ei ole arvosanaehdotusta.
Yritykseltä tulevassa lausunnossa, joka osoitetaan
Tampereen teknillisen yliopiston tietotekniikan osastoneuvostolle toivotaan
kiinnitettävän huomiota työn onnistumiseen yrityksen näkökulmasta.
Tämä voi sisältää kannanottoja
-
lopputuloksen hyödyllisyyteen,
-
työn omaleimaisuuteen ja uutuuteen,
-
omatoimiseen ongelmanratkaisuun työn kuluessa,
-
työssä osoitettuun insinööritaitoon,
-
diplomityöprojektin toteuttamiseen (projektin aikataulun pitävyys),
-
diplomityön tekijän omaan työpanokseen lopputuloksen syntymisessä,
-
kirjallisen esityksen loogisuuteen, johdonmukaisuuteen, esitystyyliin sekä
tekniseen laatuun.
Käytännössä yritykseltä tulevien lausuntojen laajuus
ja sisältö vaihtelevat diplomityökohtaisesti. Diplomityön
lausunnon ei ole laajuudeltaan syytä ylittää yhtä sivua.
6. Työn rahoitus ja työsuhde
Diplomityön tekemisessä on ollut perinteenä tehdä työ
palkallisena tai apurahan turvin - joka tapauksessa jonkinlaista elannon
turvaavaa rahoitusta vastaan. Erilaisia vaihtoehtoja ovat
-
palkkatyö diplomityön teettävään yritykseen,
-
palkkatyö yliopistossa suoritettavassa yritykseltä saadussa palvelututkimusprojektissa,
jolloin projektiin liittyvä kehittämistyö tehdään
yliopistolta tilatussa tuotekehitysprojektissa tutkijan ollessa yliopistolle
palkattu työntekijä,
-
työn suorittaminen stipendillä; kyse on tällöin yritysten
eri säätiöille lahjoittamista varoista, joilla on tarkoitus
edistää yrityksen määrittämän tieteenalan
tutkimustoimintaa. TTY:n Porin yksikön toimintaa lähellä
olevia säätiöitä ovat mm. Satakunnan korkeakoulusäätiö,
Satakunnan korkean teknologian säätiö sekä Tampereen
teknillisen yliopiston säätiö. Säätiöiden
apurahakäytännöistä tietoja antavat niiden asiamiehet.
Palkan ja stipendien suuruudet vaihtelevat, joskin tietynlainen yleistaso
on vakiintunut. Julkisesti haettavissa olevia (tieteellisen tutkimuksen
tukemiseen tarkoitettuja) apurahoja ei pääsääntöisesti
myönnetä diplomityön tasoiseen tutkimukseen.
7. Yhteystiedot ja tiedustelut
Diplomitöihin liittyviä lisätietoja saa TTY:n Porin yksikön
osastosihteeriltä:
Osastosihteeri Ulla Nevanranta
Puh: (02) 6272 710
Fax: (02) 6300 911
S-posti: ullan@pori.tut.fi
Postiosoite: PL 300, 28101 Pori