Kommentit: Hannu Jaakkola

Last Modified: May 31, 2002

Sisältö

1. Johdanto
2. Hakumenettely ja opiskeluoikeus
• Hakumenettely
• Jatko-opiskeiljaksi hyväksyminen ja opintosuunnitelma
• Opiskeluoikeuden ylläpitäminen
3. Opiskelu
• Opintojen rakenne
• Tavoitteeksi lisensiaatti vai tohtori
• Opintojen suorittaminen
4. Opintoihin liittyvät käytännön järjestelyt
• Opintojen toteuttamistapa
• Rahoitus
• Tutkielman kirjoittaminen
• Kirjaston käyttö
• Opintoja vai kirjoitustyötä
5. Tohtorin tutkinto
• Väitöskirja
• Esitarkastus ja julkaisulupa
• Väitöskirjan julkaiseminen
• Väitöskirjan hyväksyminen ja tohtorin tutkinto
6. Lisensiaatin tutkinto
• Lisensiaattitutkimus
• Tutkimuksen hyväksyminen
• Lisensiaatin tutkinto
7. Tutkimusohjeita
Lisätietoja

---

---

1. Johdanto

Jatkotutkinnon suorittaneista on jatkuvaa kysyntää niin teollisuudessa kuin akateemisessakin maailmassa. Tohtorien ja lisensiaattien työllisyys on säilynyt hyvänä. Tutkinnon suorittamisen jälkeen tutkimustyötä on mahdollista jatkaa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten akateemisessa ympäristössä yhtä hyvin kuin teollisuuden soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa. Useilla teollisuuden aloilla on pulaa korkean koulutuksen saaneista henkilöistä; perustutkintoa ylempi koulutus avaa mahdollisuuksia nopeaan urakehitykseen ja on monasti myös perusedellytys yritysten vaativissa tuotekehitys- ja tutkimustehtävissä. Myös kansainvälisissä tutkimusohjelmissa suomalaiset osapuolet tarvitsevat koulutukseltaan ulkomaisten yhteistyökumppaniensa kanssa tasavertaisia neuvottelukumppaneita projektien johtoon. Akateemisen uran ensimmäisenä etappina on tohtorin tutkinto, josta tutkimusuraa jatkamalla avautuu mahdollisuus moninaisiin opetus- ja tutkimustehtäviin korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.

TTKK:n Porin yksikössä voidaan suorittaa jatkotutkintoina tekniikan tai filosofian tohtorin sekä tekniikan lisensiaatin tutkinto. Oikeus tutkinnon suorittamiseen on henkilöllä, joka on suorittanut teknis-tieteellisen perustutkinnon (diplomi-insinööri); oikeus voidaan myöntää myös vastaavan tasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon suorittaneelle, jolla korkeakoulu toteaa olevan opintojen edellyttämät riittävät tiedot ja valmiudet. Teknis-tieteellisen perustutkinnon suorittaneiden henkilöiden jatkotutkintoja pääsääntöisesti ovat tekniikan lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot; filosofian tohtorin tutkinto on tarkoitettu lähinnä täyttämään muiden alojen perustutkinnon suorittaneiden jatkokoulutustarpeet.

Lähtötasovaatimuksena pidetään TTKK:n perustutkinnon pääaineen keskeisten osien suorittamista vähintään hyvin tiedoin sillä tieteenalalla, jonka aikoo valita jatko-opintojen pääaineeksi. Ellei lähtötasovaatimus ole täyttynyt perustutkinon yhteydessä, voidaan jatko-opiskelijaksi hyväksymiseen liittää vaatimus opintojen täydentämisestä (jatkotutkintoon opintovikkoja tuottamattomat opinnot).

Jatkotutkintoihin kuuluu pääaineen opintoja ja pääainetta tukevia opintoja yhteensä noin 45 opintoviikkoa. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu lisensiaattitutkimus. Tekniikan ja filosofian tohtorin tutkintoon kuuluvat lisensiaatin opinnot lisensiaattitutkimusta lukuunottamatta sekä julkisesti puolustettava väitöskirja. Opiskeluoikeusanomus toimitetaan TTKK:n Porin yksikön osastosihteerille. Rehtori myöntää opiskeluoikeuden osastoneuvoston esityksen perusteella. Kullekin jatko-opiskelijalle vahvistetaan oma opintosuunnitelma.

2. Hakumenettely ja opiskeluoikeus

Hakumenettely

Jatko-opiskelijaksi aikovat hakevat jatko-opiskeluoikeutta tutkinnon vastaanottavan osaston osastoneuvostolta TTKK:n Porin yksikön osastosihteeriltä tai verkkosivuilta  saatavalla hakemuslomakkeella. Hakemuslomakkeeseen liitetään alustava jatko-opiskelusuunnitelma, joka sisältää hakijan näkemyksen sekä opintojen että tutkimustyön toteuttamisesta. Hakemuksen tultua hyväksytyksi opiskelija ilmoittautuu jatko-opiskelijaksi jättämällä ilmoittautumislomakkeen TTKK:n Porin yksikön osastosihteerille. Ennen ilmoittautumis-/hakemuslomakkeen täyttämistä opiskelijan on neuvoteltava tutkinnon  pääaineen professorin kanssa jatko-opintoihin liittyvistä järjestelyistä. Neuvottelun yhteydessä
• tarkistetaan perustutkintoon sisältyvien opintojen riittävyys jatko-opintojen aloittamiseksi ja sovitaan mahdollisista perustutkintoa täydentävistä opinnoista, jotka on suoritettava ennen jatko-opintojen aloittamista
• valitaan pääaine ja sovitaan alustavasti pääaineen opintojen sisällöstä ja suorittamistavasta; hakemuksen yhteydessä opintojen yksityiskohtaista sisältöä ei tarvitse vahvistaa, mutta opintoja ohjaavan professorin kanssa on jo tässä vaiheessa järkevää tehdä alustava suunnitelma opintojen sisällöstä
• valitaan pääainetta tukevat opinnot; näiden sisällöstä on neuvoteltava erikseen opinnot vastaanottavan professorin kanssa; hakemuksen yhteydessä opintojen yksityiskohtaista sisältöä ei tarvitse vahvistaa
• sovitaan alustavasti jatkotutkintoon liittyvän tutkielman aiheesta ja tutkimussuunnitelmasta tulevan ohjaajan kanssa
Jatko-opiskelijoilla ei ole erityistä hakuaikaa.

Jatko-opiskelijaksi hyväksyminen ja opintosuunnitelma

Osastoneuvosto vahvistaa hakemuksen käsittelyn yhteydessä opiskelijan opiskelusuunnitelman, jossa mainitaan tutkinto, pääaine ja sitä tukevat opinnot, opintosuoritukset vastaanottava(t) professori(t) sekä tutkielman ohjaaja. Hakemus toimitetaan osastoneuvostoon (TTKK:n Porin yksikön osastosihteerin kautta) opinnot vastaanottavan professorin hyväksymismerkinnöillä varustettuna. Osastolle toimitettavan hekemuksen liitteenä opiskelija toimittaa TTKK:n Porin yksikön osastosihteerille opintosuunnitelmansa, jossa kuvataan mahdoliisimman tarkasti opiskelijan suunnitelma jatko-opintojensa toteuttamiseksi sekä tutkinnon suorittamisen aikataulu.Opintosuunnitelmaa laadittaessa on periaatteellisesta valinnanvapaudesta huolimatta pidettävä mielessä, että opinnoista on muodostettava mielekäs ja tavoitteellinen kokonaisuus.

Lopullisen jatko-opintosuunnitelman voi vahvistaa osastoneuvostossa siinä vaiheessa, kun opintojen yksityiskohtainen sisältö on varmistunut; käytännössä tämä tehdään yleensä vasta opintojen ollessa valmiina (tutkinnon hyväksyttämisen yhteydessä),

Opiskeluoikeuden ylläpitäminen

Jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua vuosittain (syyslukukauden alussa)  TTKK:n Porin yksikön osastosihteerille palauttamalla jatko-opiskelijalle lähetettävä esitäytetty ilmoittautumislomake sekä opintojen seurantalomake (saa TTKK:n Porin yksikön osastosihteeriltä tai TTKK:n Porin yksikön verkkosivuilta). Jatko-opiskelijoilla ei ole pakollisia maksuja; halutessaan jatko-opiskelija voi kuitenkin suorittaa ylioppilaskunnalle ja ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle tulevat maksut ja saada näiden myötä rajoitetusti osakseen korkeakoulun opiskelijoille kuuluvia etuuksia. Opintosuorituksia voi suorittaa vain kirjoilla läsnäolevana oleva jatko-opiskelija.

3. Opiskelu

Opintojen rakenne

Jatkotutkintojen opinnot muodostuvat pääaineesta ja sitä tukevista opinnoista, joiden yhteinen ohjeellinen laajuus on n. 45 opintoviikkoa. Opintoihin on sisällyttävä pääaineen opintoja vähintään 25 ov. Muut opinnot voivat muodostua tieteellisistä yleisopinnoista (korkeintaan 10 ov), pääaineen lisäopinnoista tai sivuaineopinnoista. Jotta tutkintoon voidaan vahvistaa sivuaine, on aineen opintojen laajuuden oltava vähintään 12 ov. Tekniikan lisensiaattitutkintoon on laadittava lisensiaattitutkimus, jonka ohjeellinen laajuus on 35 ov; tekniikan tohtorin tutkintoon väitöskirja, jonka ohjeellinen laajuus on 115 ov.  Filosofian tohtorin opinnot muodostuvat vastaavalla tavalla pääaineen opinnoista (vähintään 25 ov), sitä tukevista opinnoista sekä väitöskirjasta. Mikäli opiskelijalla ei katsota olevan riittäviä perustietoja jatkotutkintoon valituista oppiaineista, voidaan häneltä edellyttää suoritettavaksi pääaineen ja sivuaineen esitietovaatimukset täyttäviä opintoja, joista ei kerry tutkintoon kuuluvia opintoviikkoja.

Tavoitteeksi lisensiaatti vai tohtori

Mikäli opiskelijan tavoitteena on suorittaa tekniikan tohtorin tutkinto, ei tekniikan lisensiaatin tutkinto välivaiheena ole välttämätön. Tällöin opinnot koostuvat 45 ov:n jatko-opinnoista ja väitöskirjasta. Erillistä lisensiaattitutkielmaa ei tällöin ole tarpeen kirjoittaa.

Nykyinen yliopistojen koulutusjärjestelmä kannustaa jatko-opiskelijoita tekemään tohtorin tutkinnon ilman välivaiheita. Vaikka väitöskirja on vaativa ja laaja opinnäyte, helpottaa sen tekemistä yleistyvä nippuväitöskirjakäytäntö: tällöin väitöskirja muodostuu joukosta arvioituja ja kansainvälisellä tasolla julkaistuja artikkeleita, joiden koosteen muodostava yhteenveto muodostaa varsinaisen väåitöskirjan alkuperäisten artikkelien ollessa väitöskirjan liitteinä.  Estettä perinteisen monografiamuotoisen väitöskirjan tekemiselle ei tietenkään ole. Koska kaikesta huolimatta väitöskirja on lisensiaattityöhön verrattuna työläs (laajuudeltaan kolminkertainen), saattaa lisensiaattityön tekeminen olla mielekästä paitsi lopullisena tavoitteena jatko-opinnoissa myös välivaiheena tohtorin tutkinnolle; lisensiaatin tutkintokin jo sellaisenaan avaa mahdollisuuksia tehtäviin, joissa myös jatko-opintojen eteenpäinvieminen tulee mahdolliseksi. Lisensiaatin tutkinto saattaa olla mielekäs tavoite jatko-opinnoille, mikäli opiskelun tavoitteena on syventää perustutkintoa esimerkiksi teollisuuden vaativiin asiantuntijatehtäviin. Mikäli opiskelija päätyy tekemään lisensiaatin tutkinnon välivaiheena tohtorin tutkintoon, on tutkielman aihe syytä valita sellaiseksi, että aiheessa on haasteellisuutta väitöskirjaan saakka.

Opintojen suorittaminen

Pääaine ja sitä tukevat opinnot suoritetaan
• osallistumalla korkeakoulun järjestämille jatko-opintokursseille
• kirjatentteinä
• julkaisu- ja muulla vastaavalla toiminnalla
• muissa korkeakouluissa suoritettavilla jatko-opintotasoisilla opinnoilla
• tarjolla oleviin korkeakoulujen jatkokoulutusohjelmien workshop-tyyppisiin koulutustilaisuuksiin osallistumalla (kesäkoulut, talvikoulut jne.)
• ohjaajan kanssa erikseen sovituilla muilla suorituksilla
Tutkintoon liittyvä opintosuunnitelma voidaan laatia joustavasti täyttämään opiskelijan tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla. Opintojen sisältöä suunniteltaessa on syytä pitää mielessä tutkintotasolle asetetut opintojen tavoitteet ("opiskelija osoittaa oman tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun ja tieteellisten tutkimusmenetelmien hallintaan"). Opinnot on koottava siten, että niistä muodostuu em. tavoitetta palveleva mielekäs kokonaisuus.

Opinnot arvostellaan asteikolla kiitettävä, hyväksytty, hylätty. Mikäli tutkintoon sisältyy opintojaksoja, jotka on arvosteltu asteikolla 0-5, arvosanat 4 ja 5 vastaavat arvosanaa kiitettävä.
 

4. Opintoihin liittyvät käytännön järjestelyt

Opintojen toteuttamistapa

Jatko-opiskelu ei edellytä (ainakaan alkuvaiheessa) päätoimista opiskelua, joskin mahdollisuus keskittymiseen päätoimiseen jatko-opiskeluun lyhentää tutkinnon suoritusaikaa. Etenkin tutkimustyön käynnistämisen jälkeen opintovapaa tai hakeutuminen työtehtävään, jossa tutkimuksen tekeminen sisältyy työtehtäviin, on järkevä ratkaisu. Korkeakoulu(i)lla on tarjolla joitain jatko-opiskelijoille tarkoitettuja virkoja. Yliopistojen virkarakenteessa assistentin virat on tarkoitettu lisensiaatti- ja tohtoriopiskelijoille ja yliassistentin virat (edellyttävät lisensiaattitasoista tutkintoa) tohtoriopiskelijoille. Korkeakoulujen tohtorinkoulutusohjelmat (Graduate School-järjestelmä) tarjoavat tutkimusassistentin virkoja; virat ovat yleisesti haettavia ja niiden tutkimusala määräytyy tohtorikoulun ohjelman mukaisesti. Korkeakoulujen tutkimusprojektit tarjoavat myös mahdollisuuden päätoimisesti keskittyä tutkimuksen tekemiseen tutkimushanketta edistävissä tutkimustehtävissä. TTKK:n Porin yksikön tutkimushankkeista saa tietoja TTKK:n Porin yksikön professoreilta.

Jatkotutkintoihin liittyvää tutkimusta voi tehdä periaatteessa kahdella eri tavalla

• hakemalla tutkimusaihe omasta kiinnostuspiiristä
• hakemalla tutkimusaihe toimivan tutkimusryhmän yhteiseltä kiinnostusalueelta
Ihanteellinen tilanne on luonnollisesti silloin, kun molemmat edellä esitetyt tavoitteet täyttyvät samanaikaisesti. Yksittäistutkimuksen ongelmana on aihepiiristä kiinnostuneen ympäristön puuttuminen; tutkimusryhmä puolestaan muodostaa vireän ajatustenvaihdon ja ongelmanratkaisun yhteisön, jossa tutkimustyö etenee ryhmän jäsenenä osittain ryhmän vetämänä pakkotahtisesti. Silloinkin kun tutkimusaihe ei asetu minkään tutkimusryhmän toiminta-alueelle, saattaa olla järkevää pyrkiä yhteyteen muiden omaa aihepiiriä lähellä olevien itsenäistä tutkimustyötä tekevien tutkijoiden kanssa. Yhteistyöstä on etua myös jatko-opintojen toteuttamisessa valmistauduttaessa kirjatentteihin ja jatko-opintoihin sisältyvien kurssien kuulusteluihin.

Rahoitus

Jatko-opintojen aiheuttamiin menoihin ja tulonmenetyksiin on saatavissa ulkopuolista tukea. Lukuisat säätiöt jakavat vuosittain apurahoja tutkimustyötä tekeville. Apurahojen hakuajan alkamisesta ja hakumenettelystä ilmoitetaan valtakunnallisella tasolla toimivien säätiöiden osalta valtalehdissä ja paikallisten säätiöiden osalta alueellisissa päälehdissä. Satakunnassa toimivia säätiöitä ovat
• Ulla Tuomisen säätiö
• Satakunnan korkean teknologian säätiö
• Satakunnan korkeakoulusäätiö
• Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahasto
TTKK myöntää jatkotutkinnon suorittaneille apurahan, jonka tarkoituksena on kattaa väitöskirjan painatustyöstä ja lisensiaattityöstä aiheutuneita kustannuksia.

Jatko-opintoihin liittyvää tutkimusta tekevän kannattaa seurata lehdistä haettavana olevia apurahoja, sillä yleensä hyvään tutkimukseen on saatavissa ainakin jonkintasoista taloudellista tukea. Tukea voi hakea tutkimukseen liittyviin hankintoihin, konferenssimatkoihin, virkavapauden mahdollistaviin taloudellisiin järjestelyihin jne. Rahoitussuunnitelmaa säätiön hakemukseen tehtäessä on syytä olla realisti; haettavan apurahan suuruuden on oltava suhteessa jaettavana olevaan tukeen. Säätiöiden rahoituspäätökset eivät yleensä toimi periaatteella "paljon pyytävä saa enemmän kuin vähän pyytävä'' ja epärealistiset hakemukset saavat osakseen negatiivisia assosiaatioita.

Apurahojen hakemiseksi tutkijan on syytä laatia tutkimussuunnitelma, jota voi pienin muutoksin käyttää eri säätiöiden hakemuksien liitteenä. Tutkimussuunnitelman laadinnassa apua saa tutkimusta ohjaavalta professorilta. Apurahaa myönnettäessä huomiota kiinnitetään tutkimustyön etenemiseen; alkuvaiheessa olevan tutkimuksen on vaikeampi saada tukea kuin jo tuloksien muodossa etenemisestä näyttöä omaavan.

Tutkielman kirjoittaminen

Tutkielman teknistä ja kirjallista muotoa koskevat ohjeet on koottu tietotekniikan laitoksen diplomityön suoritusohjeisiin (luvut 3-4), jotka soveltaen ovat käyttökelpoisia myös lisensiaattitutkielman ja väitöskirjan yhteydessä. Artikkelipohjaisessa tutkielmassa artikkelit noudattavat luonnollisesti julkaisufoorumin (lehti, konferenssi) edellyttämää muotoa; tutkielmaan sisällytettävät artikkelit kopioidaan sellaisenaan alkuperäislähteestä.

Kirjaston käyttö

Porin tiedekirjastolla on omissa kokoelmissaan keskeisimpiä tietotekniikka-alan kirjoja ja aikakausijulkaisuja. Kaukolainana voi lainata kirjallisuutta ja tilata artikkelien valokopioita muista kirjastoista (kautta maailman). Etsittäessä omaan tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta voidaan käyttää informaatiopalvelua, jonka avulla lähdeviitteitä voidaan aihealueen määrityksen perusteella etsiä maailmanlaajuisesti eri tietokannoista. Sekä kaukolaina että informaatiopalvelu ovat maksullisia käyttäjälle. Oman kirjaston ohella saattaa olla tarpeen tutustua muiden korkeakoulukirjastojen antiin. Kirjaston palveluista saa lisätietoja kirjaston neuvonnasta.

Opintoja vai kirjoitustyötä

Opinnot muodostuvat kahdesta osasta, opintoviikkosuorituksista ja tutkielman kirjoittamisesta. Tutkintoa on syytä lähteä toteuttamaan molempia osia tasapainoisesti edistäen. Koska tutkielma edellyttää pitkäjänteistä työtä, on sen kesto yleensä jatkotutkinnon suorittamisajan määärittävä tekijä; tämän työn rinnalla on mahdollista viedä eteenpäin opintoviikko-opintoja; osa niistä saattaa tulla jopa tutkielman sivutuotteena perehdyttäessä tutkimusalan aihepiirin syvällisiin ongelma-alueisiin. Kokemukseen perustuva suositus onkin, että opiskelija aloittaa tutkielmatyön mahdollisimman nopeasti jatko-opinto-oikeuden saatuaan. Ajautuminen sellaiseen tilanteeseen, jossa jatkotutkintoon vaadittavat opinnot on loppuun suoritettu ja tutkielma aloittamatta, ei ole missään tapauksessa toivottava. Päinvastainen tilanne (tutkielma valmis opintojen puuttuessa) on sensijaan edellistä helpompi hyväksyä, koska opinnot on mahdollista toteuttaa tehokkaasti lyhyessäkin ajassa.

5. Tohtorin tutkinto

Opinnoissaan tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti pääaineen tutkimusalaan, osoittaa sillä itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja kyetä itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.

Väitöskirja

Väitöskirja on itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva julkaisu, jolla opiskelija osoittaa pystyvänsä luomaan pääaineen tutkimusalalla uutta tieteellistä tietoa. Väitöskirjan aiheen valinta on vaikea tehtävä. Sinänsä mielenkiintoiselta ja uudelta tuntuva aihepiiri saattaa olla niin laajalti tutkittu, että uusien tieteellisten tulosten saavuttaminen on vaikeaa jos ei mahdotonta. Toisaalta valitun aiheen on mahdollistettava saavutettujen tulosten vakuuttava osoittaminen paikkansa pitäviksi tieteellisin perustein.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä

• monografia, joka muodostaa yhtenäisen ja itsenäisen tutkielman
• useita tieteellisiä julkaisuita tai julkaistavaksi hyväksyttäviä käsikirjoituksia ja niistä tehdyn yhteenvedon muodostama kokonaisuus; yhteenvedossa esitellään tällöin tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset ja sen tarkoituksena on koota erillisjulkaisut loogiseksi kokonaisuudeksi
Kokoelmaväitöskirjan julkaisut voivat olla myös yhteisjulkaisuita, joissa tekijällä on itsenäinen osuus; tällöinkin osan artikkeleista on syytä olla tekijän yksinään kirjoittamia. Useista julkaisuista koottujen kokoelmaväitöskirjojen osuus on TTKK:ssa kasvamassa. Käytäntöä puoltaa mm. julkaisuiden myötä muodostettavissa olevat välitavoitteet sinänsä laajassa väitöskirjatyössä. Julkaisujen hyväksyminen ennen väitöskirjan julkaisemista helpottaa myös väitöskirjan esitarkastajien ja vastaväittäjien työtä, koska artikkelit on arvioitu julkaisufooruminsa (tieteellinen konferenssi, tieteellinen aikakausijulkaisu) julkaisukriteerit täyttäväksi.

Kokoelmaväitöskirjojen ongelmana puolestaan voidaan pitää eräiden aikakausilehtien pitkiä julkaisuviiveitä (viive artikkelin lähettämisestä sen julkaisemiseen; viive muodostuu artikkelin arviointimenettelyn viemästä ajasta, mahdollisista korjauskierroksista ja lehden julkaisuaikataulusta). Konferensseissa esitettyjen ja niiden esitelmäjulkaisuihin sisällytettyjen artikkelien julkaisutempo on sensijaan lehtiin verrattuna nopea (yleensä alle vuoden). Julkaisuviiveistä huolimatta osa väitöskirjaan sisällytettävistä artikkeleista on syytä julkaista alan tiedelehdissä. Julkaisufoorumin (sekä konferenssi että lehti) on oltava alalla arvostettu ja arviointimenettelyn kautta julkaistavat artikkelit valitseva. Kokoelmaväitöskirjaan sisältyvien artikkelien määrästä ei ole olemassa selvää sääntöä. Luonnollista on, että määrä riippuu artikkelien tasosta ja laajuudesta. Käytännössä kokoelmaväitöskirjoihin näyttää sisältyvän 5-8 artikkelia.

Väitöskirjan tekijä on velvollinen selvittämään väitöskirjaan kuuluvien artikkeliensa julkaisuoikeudet. Joissain tapauksissa lehti- ja konferenssiartikkelien julkaisija rajoittaa kirjoittajan oikeuksia artikkeliin. Tarkoituksenmukaista ja varminta lienee aina pyytää julkaisijalta lupa artikkelin käyttämiseen väitöskirjan osana. Samoin kokoelmaväitöskirjaan sisältyvistä yhteisjulkaisuista väitöskirjan tekijä on velvollinen osoittamaan oman osuutensa työstä; väitöskirjaksi ei voida hyväksyä sellaista artikkelikokoelmaa, jonka artikkeleissa tekijällä ei ole merkittävää osuutta.

Myös monografiana julkaistavan väitöskirjan tuloksia on hyvä pyrkiä julkaisemaan erillisinä lehti- ja konferenssiartikkeleina. Vaikkakaan julkaisuja ei sellaisenaan sisällytetä väitöskirjaan, osoittaa niiden julkaisuprosessiin sisältyvä arviointimenettely väitöskirjan tulosten tieteellistä arvostusta. Hyvä tavoite lienee 2-5 väitöskirjaan liittyvää julkaisua ennen väitöskirjan julkaisuluvan anomista.

Artikkelien julkaisuaikataulu kannattaa suunnitella huolella jo väitöskirjatyön alkuvaiheessa. Sarjana toistuvat kansainväliset konferenssit ja alan lehtien julkaisuaikataulu ovat tutkimusta ohjaavien professorien tiedossa. Julkaistavaksi lähetetyn artikkelin hyväksytyksi tuleminen edellyttää lehden/konferenssin julkaisukynnyksen ylittämistä; nyrkkisääntönä voidaan pitää että lehtien julkaisukynnys on useimmiten konferensseja korkeampi; arvostetuimmissa lehdissä artikkelien julkaiseminen saattaa edellyttää erittäin merkittäviä uusia tuloksia. Artikkelien läpimeno riippuu tason lisäksi myös monista satunnaisista tekijöistä, kuten arvioijien mieltymyksistä ja heidän ajankäytöstään arviointityöhön.

Väitöskirjatyössä saavutetut tieteelliset tulokset on voitava saattaa alan tiedeyhteisön arvioitavaksi. Näin ollen väitöskirjan kieleksi valitaan tutkimusalan tiedeyhteisön käyttämä kieli, joka tekniikan alalla on pääsääntöisesti englanti. Mikäli väitöskirjan lukijakunta poikkeaa alan tavanomaisesta tiedeyhteisöstä, voidaan perustellusta syystä väitöskirjan kieli valita lukijakunnan mukaisesti.

Esitarkastus ja julkaisulupa

Väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus on julkaisuluvan saamiseksi jätettävä osastoneuvostolle lausuntoa varten. Julkaisulupahakemuksesta tulee käydä ilmi tekijän nimi ja väitöskirjan otsikko. Osastoneuvosto määrää käsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa. Julkaisulupahakemuksen mukana on osastoneuvostolle toimitettava ulkoasultaan viimeistelty käsikirjoitus kullekin tarkastajalle sekä yksi kappale osastoneuvostolle. Anomukseen liittyvistä muista yksityiskohdista antaa ohjeita TTKK:n Porin yksikön osastosihteeri.

Esitarkastaja voi ennen lopullisen lausunnon kirjoittamista vaatia asiallisia ja muodollisia korjauksia sekä mahdollisia lisä- tai kontrollitutkimuksia. Lausunnossaan tarkastaja arvioi, täyttääkö käsikirjoitus väitöskirjalle asetettavat vaatimukset loogisuuden, objektiivisuuden, kriittisyyden sekä tulosten uutuuden ja merkittävyyden osalta sekä puoltaako hän käsikirjoituksen julkaisemista väitöskirjana. Käsikirjoituksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan lausunnosta. Osastoneuvosto päättää julkaisuluvan myöntämisestä esitarkastajien lausunnon perusteella.
 

Väitöskirjan julkaiseminen

Väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi ja sitä puolustetaan väitöstilaisuudessa. Kun julkaisulupa on myönnetty, osasto määrää julkista väitöstilaisuutta varten (yhden tai yleensä) kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan sekä jonkun korkeakoulun professoreista, apulaisprofessoreista tai dosenteista tilaisuuden valvojaksi. Julkaistavaksi hyväksytty käsikirjoitus painetaan väitöskirjana. Julkaisemiseen ja väitöstilaisuuteen liittyvistä yksityiskohdista antaa ohjeita TTKK:n Porin yksikön osastosihteeri.

Väitöskirjan hyväksyminen ja tohtorin tutkinto

Väitöstilaisuuden jälkeen osaston määräämän vastaväittäjän, tai jos heitä on kaksi, kummankin yhdessä tai erikseen, on neljän viikon kuluessa toimitettava osastoneuvostolle kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta sekä ehdotus väitöskirjan arvosanaksi. Väitöskirja arvostellaan asteikolla kiitettävä, hyväksytty. Arvosteluun ja hyväksymismenettelyyn liittyvät yksityiskohtaiset menettelyt selviävät väitöstä koskevista ohjeista.

Tohtorin tutkintoon liittyvää tutkintotodistusta on oikeus anoa, kun kaikki vaadittavat opinnot on suoritettu. Korkeakoulun rehtori hyväksyy tutkinnon ja myöntää tekniikan tai filosofian tohtorin arvon. Tohtorin tutkinnon suorittanut on oikeutettu tohtorin arvoon; arvo myönnetään ilman eri anomusta tutkintotodistuksen yhteydessä. Tohtorin arvon saanut henkilö on oikeutettu saamaan korkeakoulun hallituksen vahvistamat kunniamerkit juhlallisessa promootiossa, jonka toimeenpanemisesta päättää korkeakoulun hallitus.

6. Lisensiaatin tutkinto

Opinnoissaan tekniikan lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan tulee suorittaa tietellisen jatkokoulutuksen opinnot pääaineessa ja sitä tukevissa opinnoissa ja laatia lisensiaattitutkimus.

Lisensiaattitutkimus

Opinnoissaan ja tutkintoon kuuluvassa tutkimuksessa opiskelija osoittaa oman tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun ja tieteellisten tutkimusmenetelmien hallintaan. Lisensiaattitutkimukseksi voidaan hyväksyä
• monografia, joka muodostaa yhtenäisen ja itsenäisen tutkielman
• useita tieteellisiä julkaisuita tai julkaistavaksi hyväksyttäviä käsikirjoituksia ja niistä tehdyn yhteenvedon muodostama kokonaisuus; yhteenvedossa esitellään tällöin tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset ja sen tarkoituksena on koota erillisjulkaisut loogiseksi kokonaisuudeksi
Tutkimuksen vaihtoehtoisten toteuttamistapojen osalta lisensiaattitutkielmaa koskevat samat näkökannat kuin edellä väitöskirjaan. Lisensiaattitutkimus tehdään suomen, ruotsin tai muulla osastoneuvoston hyväksymällä (esimerkiksi englannin) kielellä. Kielen valinnassa on syytä noudattaa lukijakunnan huomioonottavaa tarkoituksenmukaisuusperiaattetta. Myös lisensiaattitutkimuksen arvoa nostavat sen sisältöön tukeutuvat kansainväliset julkaisut.

Lisensiaattitutkimuksessa ei tarvitse olla uutta tieteellistä tietoa. Sen aiheen valinnalle ja asiasisällölle ei ole asetettu samankaltaisia tiukkoja rajoituksia, kuin väitöskirjassa. Lisensiaattitutkimus voi olla kirjallisuuskatsaus, ohjelmiston tai menetelmän kehittämistyön kuvaus jne. Olennaista on, että lisensiaattityö on hyvin kirjoitettu ja noudattaa alan tiedejulkaisuiden vakiintunutta tyyliä. Tutkimukseen sisältyvät ideat, väitteet ja konstruktiot on muotoiltava täsmällisesti ja perusteltava. Aiheen kannalta merkittävä aikaisemmin julkaistu työ on mainittava ja suhteutettava omaan työhön.

Tutkimuksen hyväksyminen

Lisensiaattitutkimuksen tarkastamista ja arvostelua anotaan kirjallisesti osastoneuvostolta (opintotoimistosta saatavalla lomakkeella). Pyyntöön liitetään tarkastajille ja korkeakoulun kirjastoon tulevat kappaleet lisensiaattitutkielmasta (sidottuna ja nidottuna; lisäksi lisensiaattityötä on varattava kappale ja Porin tiedekirjastoon). Tutkimus jätetään vähintään kaksi viikkoa ennen sen osastoneuvoston kokousta, jossa sitä on tarkoitus käsitellä. Tutkimukseen tulee liittää suomenkielinen ja englanninkielinen tiivistelmä hakusanoineen. Osastoneuvosto määrää tutkimukselle kaksi tarkastajaa, joiden tulee antaa siitä kirjalliset lausunnot arvosanaehdotuksineen. Tutkimuksen tekijälle on varattava ennen arvostelua tilaisuus vastineen antamiseen lausunnosta. Tämän jälkeen osastoneuvosto päättää lisensiaattitutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta. Arvosteluun voivat osastoneuvoston kokouksessa osallistua vain ne, joilla on vastaavantasoiset opinnot. Käytössä olevat arvosanat ovat kiitettävä, hyväksytty.

Lisensiaattitutkimus esitellään julkisesti osaston päättämällä tavalla. Käytännöksi on muodostunut työn julkistaminen julkisessa lisensiaattityön esittelytilaisuudessa, jossa työn tekijä esittelee työnsä; työhön liittyviä kysymyksiä ja arviointia voivat tilaisuudessa esittää tarkastajien ohella erikseen määrätty opponentti sekä tilaisuuteen osallistuva yleisö.

Tutkimuksen tarkastettavaksi jättämiseen ja tarkastamismenettelyyn liittyvät yksityiskohtaiset ohjeet saa TTKK:n Porin yksikön osastosihteeriltä.

Lisensiaatin tutkinto

Suoritettuaan lisensiaatin tutkintoon kuuluvat opinnot ja lisensiaattitutkielman tultua hyväksytyksi opiskelija on oikeutettu saamaan tutkintotodistuksen. Todistus tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittamisesta oikeuttaa tekniikan lisensiaatin arvoon. Korkeakoulun rehtori hyväksyy lisensiaatin tutkinnon ja myöntää tekniikan lisensiaatin arvon. Todistusta anotaan lisensiaattitutkimuksen arvosteluanomuksen yhteydessä TTKK:n Porin yksikön osastosihteeriltä saatavalla lomakkeella, mikäli tutkintoon sisältyvät opinnot on suoritettu; muussa tapauksessa tutkintoa koskeva anomus jätetään erillisenä. Tutkintodistusta anottaessa opiskelijan on liitettävä anomukseen selvitys suoritetuista lisensiaattiopinnoista.

7. Tutkimusohjeita

Kokemusperäisiä ohjeita tutkimustyön tueksi (kirjasta Murphyn lait)
• Ellei tutkimusprojekti ole lainkaan tekemisen arvoinen, sitä ei kannata tehdä hyvin
• Riittävän pitkä tutkiminen pyrkii tukemaan teoriaasi
• Elleivät tosiasiat tue teoriaasi, niistä on päästävä eroon. Tästä seuraa:

1. Mitä mullistavampi teoria, sen parempi.
2. Koetta on pidettävä onnistuneena, ellei saaduista tuloksista tarvitse hylätä enempää kuin 50% teoriasi tukemiseksi.
• Tilastollisin menetelmin voidaan todistaa mitä vain kunhan kootaan tarpeeksi tietoja (Williamsin ja Hollandin laki).
• Jonkin biologisen ilmiön selittämiseksi laadittujen eri hypoteesien määrä on kääntäen verrannollinen käytettävissä olevaan tietoon.
• Ongelman ratkaisu muuttaa ongelman luonnetta.
• Olosuhteissa, joissa mitä tiukimmin valvotaan painetta, lämpötilaa, tilavuutta, kosteutta ja muita muuttujia, toimii organismi juuri niinkuin sitä huvittaa.
• Kun näytteestä on tehty työläs ja huolellinen analyysi, ilmoitetaan aina, että se on väärä näyte eikä liity ollenkaan koko ongelmaan.
• Biokemia laajenee käyttääkseen sen tilan ja ajan, joka tutkijalla on tutkimuksen loppuunsaattamiseen ja julkaisemiseen.
• Kun työskentelee ratkaistakseen ongelman, on aina avuksi, kun tietää vastauksen.
• Kaikki suuret keksinnöt tehdään erehdyksessä.

Tästä seuraa: Mitä enemmän varoja on käytettävissä, sitä kauemmin kestää ennenkuin erehdys tapahtuu.
• Mikään koe ei ole toistettavissa samanlaisena.
• Mikään koe ei milloinkaan epäonnistu täydellisesti - sitä voidaan käyttää huonona esimerkkinä.
• Ellet ymmärrä jotain erityistä sanaa teknisessä tekstissä, älä välitä. Teksti on täysin ymmärrettävää ilman sitäkin.
• Menestyksekäs tutkimus houkuttelee suurempia lahjoituksia, joiden vuoksi enempi tutkimus on mahdotonta .
• Tieteen kehitys on kääntäen verrannollinen alan julkaisujen määrään.
• Tutkijat ovat niin uppoutuneita omiin pieniin ympyröihinsä, etteivät pysty saamaan kokonaiskuvaa mistään asiasta, omat tutkimukset mukaan lukien. Tästä seuraa:Tutkimusjohtajan tulee tietää mahdollisimman vähän siitä erityisestä tutkimuskohteesta, jota hän johtaa.
• Milloin järjestelmä saadaan täydellisesti määritellyksi, joku hölmö keksii jotakin, joka joko osoittaa vanhentuneeksi koko järjestelmän tai laajentaa sen tunnistamattomaksi.
• Luonto suosii turhanpäiväistä kokeilijaa.
• Ei ole koskaan aikaa tehdä sitä kunnolla, mutta aina on aikaa tehdä se uudelleen.

---




---

Lisätietoja

TTKK:n Porin yksikön osastosihteeri antaa opastusta jatko-opintoihin liittyvissä kysymyksissä:

Osastosihteeri Ulla Nevanranta
Puhelin: (02) 6272 710
Fax: (02) 6300 911
Sähköposti: ullan@pori.tut.fi
Posti: TTKK:n Porin yksikön, Pl 300, 28101 Pori




---

---